Siitä tuli minun

Peppi tuli minulle ylläpitoon virallisesti 9.3 alkaen ja omaksi 5.7 alkaen. Peppi siis kerkesi olla minulla vähän vajaan 4 kuukatta ylläpidossa/ koeajalla ja sitten siitä tuli minun ikioma. Tiistai-iltana mentiin tallille ratsastamaan ponit ja kirjoittamaan Pepin kauppakirjat, oli jo aikakin sillä viimeksi olen ollut hevosenomistaja reilut puoli vuotta sitten. Kun Peppi tuli minulle en uskonut että siitä tulee mitään kummempaa, ponilla oli paljon kapasiteettiä isoille radooille ja myös liikettä koulupuolelle. Ajattelin vain että se on projeti sille ajalle kun etsin itselleni ponia. Peppi oli myynnissä koko sen ajan kun se oli minulla ja jossain vaiheessa takaraivossa alkoi elää ajatus että poni voisi olla minun. Välillä tuli huonompia jaksoja (niinkuin yleensäkkin tässä lajissa) ja silloin hautasin tämän ajatuksen mutta aina kun jokin onnistui ja huomasin että meille on tullut luottamussuhde tajusin että olen kiintynyt siihen liikaa luopuakseni siitä.. En tiedä teinkö oikein kun ostin sen mutta luulempa, poni on kuitenkin vielä nuori ja minulla on vielä tämä ja kaksi ponivuotta jäljellä. Siinä ajassa Pepistä voi kasvaa hieno poni ja kun ponivuoteni loppuvat voin myydä sen jollekkin ja niillä rahoilla ostaa hevosen. Jos pystyn edes luopumaan siitä heh. Katselin eilen illalla viedeoita siitä kun Peppi tuli minulle ja siitä minkälainen se nyt on, ei se ainakaan enää niin lihava ole.. Ja koulussa Peppi on paljon tasaisempi ja esteillä katsoo hieman enemmän minne kinttunsa tunkee. Tänä aamuna väsäsin vielä videon meistä ja kyllä siitäkin saattaa huomata pientä kehitystä, videon näet postauksen lopusta.